Culture

Language barriers

 

Yksi asia mistä kuulen jatkuvasti kuittailua perheeltä ja ystäviltä suomessa on finglish. Vaikka mun sisko mulle tästä eniten kuittaileekin, en nyt kuitenkaan koe olevani ihan samalla tasolla kuin eräs suomalainen neito radiohaastattelussa, vaikka luultavasti kuulostankin joidenkin korvaan juuri tuolta.

Ulkomaille muuttaessa sitä ei juuri ajatellut, ja edelleen vain pari vuotta ulkomailla asuneena tuntuu typerältä kuinka oma äidinkieli alkaa unohtua. Puhutaan siis kuitenkin vain yksittäisistä sanoista siellä täällä. Opiskelin jo Suomessa ollessani kansainvälisellä luokalla englannin kielellä, suoritin työharjoitteluni ja vaihto-opiskelut ulkomailla englannin kielellä, nyt opiskelen kokonaan uutta alaa Yhdysvalloissa ja seurustelen brittimiehen kanssa. Suomen kieli ei enää ole jokapäiväisessä käytössä. Vähemmästäkin menee kieli solmuun.

Mutta jos välillä unohdan suomenkielisiä sanoja, niin ihan yhtä lailla joskus en saa päähäni jonkin sanan tai asian englanninkielistä vastinetta. Ja tässä on vuosien varrella tullut vastaan myös lista sanoja, joille ei vaan yksinkertaisesti ole sanaa englanninkielessä. Mutta tää on mun mielestä vaan hyvä muistutus Suomen kielen rikkaudesta. Tiedostan kuitenkin, että jos joskus haluan palata takaisin Suomeen, kieli tulee olemaan iso ongelma, vaikka olenkin natiivisuomalainen. Kun jo nyt yritän jollekulle suomessa selittää mun opiskeluita, en tiedä mitään termejä Suomeksi.


One thing that I always hear comments from my family and friends is finglish. It means mixing Finnish and english when speaking. 

When moving abroad, I didn’t really think about it, and now just after couple of years after living abroad, it feels stupid how I’m starting to forget my own mother language. We’re still talking about just some words here and there, I’m still fluent in Finnish. Back in Finland I already studied international studies in english, I did all my internships and studies abroad in english, and now I study completely new studies in the United States and I’m in a relationship with a British guy. Finnish is not in my every day use anymore. 

But like I sometimes forget Finnish words, sometimes I can’t come up with an english word for something. And over the years I’ve started to create a list of words that don’t even have an english equivalent. I think it is just a good reminder of how rich language Finnish is. I do still realize that if I ever want to come back to Finland, the language will be a problem, even though I am a native speaker. Already now when I try to explain someone what I study, I don’t know any terms in Finnish.

 

 

Ihanaa on kuitenkin, että tosi usein moni natiivienkkulainen täällä hämmästyy, kun sanonkin etten oo täältä kotoisin ollenkaan, mun aksenttia ei kuulemma huomaa! Mut sitten on niitä huonoja päiviä, kun mikään ei suju, esimerkiksi puhuminen ja kaikki sanat on kadoksissa kaikilla kielillä. Ja lisäksi brittipoikaystävä huomauttaa, että kuulostan liian amerikkalaiselta. Amerikan englanti kuitenkin poikkeaa brittienglannista paljon. Oon tästä syystä huomaamatta alkanut sisällyttää joitakin brittienglannin sanoja puhekieleen, jotka kuitenkin lausun Amerikan aksentilla. Tää jos mikä kuulostaa hämmentävältä.

Eli toisin sanoen, yleisesti ottaen englanti ja suomi molemmat sujuu hyvin, mut sit kuitenkaan ei. Tää blogi kuitenkin helpottaa suomen kielen ylläpitoa huomattavasti.

Onko teillä kavereita tai tuttuja, jotka on pitkään asuneet ulkomailla ja suomen kieli on rapistunut? Tai koetko itse olevasi samassa tilanteessa? Miten ylläpidät Suomea ulkomailla asuessa?


It is still sometimes so nice when native english speaker surprises when I say I’m not from here at all, apparently my accent is sometimes almost nonexistent. But then I have those days when nothing goes well, for example speaking, and all the words are just lost with all the languages. And sometimes my boyfriend points out that I sound too American. American english is very different from British english. Without even noticing, I’ve started using some of the British words in my spoken language, but I still say them with American accent. That really sounds confusing.

So tho say, generally my english and Finnish both are good, but then again no. This blog really maintains my Finnish so much, and is one of the reasons I like doing this.

Do you have friends or family who have lived abroad for longer periods and their language has gotten worse? Or do you feel like you’re in that situation? How do you maintain your mother language while living abroad?

 

Follow me on the other channels too: Instagram @vilmaelisabet / Bloglovin / Blogit.fi

 

8 thoughts on “Language barriers”

  1. Olen asunut ulkomailla yli 50 vuotta ja voin kertoa, että monelle meille pitkäaikaisille ulkosuomalaisille sanojen unohtaminen millä tahansa kielellä on tuttu asia. Siis joskus kun yrittää sanoa jotain melko tavallista, se sana vain ei tule sieltä ulos kummallakaan kielellä vaikka tiedän tarkkaan mitä haluan sanoa. Aluksi, kun puhuin yksinomaan englantia (silloin 50 v sitten ei ollut mahdollisuutta Skypen tai muitten käyttöön) suomenkielen sanat unohtuivat, mutta englanti ei.
    Onkohan asia niin, että nyt kun olen suurinpiirtein yhtä hyvä kummassakin kielessä, aivoni on hämillään? En myönnä, että olisin vielä yhtään vanhuudenhöperö.

    1. Hahah niinpä, mä väitän myös että kun joku muu kieli alkaa olla yhtä hyvä kuin suomi, niin aivot menee hämilleen. Mutta tänä päivänä some ja skypet ym todella helpottaa kommunikointia koti-suomeen mikä taas ylläpitää kieltä.

  2. Niin tuttua! Oon asunut nyt reilu kolme vuotta Koreassa ja olen naimisissa korealaisen kanssa joten suomenkieltä ei tule juurikaan käytettyä. Opiskelen yliopistossa englanniksi ja miehen kanssa kommunikoidaan pääasiassa englanniksi, mutta koreaa tarvitsee myös joka päivä ja sillä kommunikoin miehen perheen kanssa. Mulla ei oo nyt ketään suomalaisia tuttuja täällä joita näkisin säännöllisesti, niin kyllä tuntuu että oman äidinkielen puheesta on tullut jotenkin tönkköä ja käytän ihan hölmöjä lauserakenteita. Monesti myös suomalaisten kanssa tulee tilanteita kun joutuu kysymään niin että mikä tää sana nyt olikaan suomeksi, tai joskus muistan jonkun sanan vaan koreaksi mutta en englanniksi tai suomeksi, tai refleksinä vastaankin vahingossa englanniksi kun piti puhua suomea… Tai sitten jos joku kysyy multa koreaksi tai englanniksi että mikä tää on suomeksi, tai että miten teillä on tämä asia Suomessa, niin monesti lyö aivot ihan tyhjää!

    Yritän pitää suomenkielestä kiinni lukemalla blogeja suomeksi ja viimeksi Suomessa käydessä haalin suomalaisten kirjoittamia kirjoja luettavaksi. Toisten suomalaisten tapaaminen ja suomeksi jutteleminen ois kyllä paras tapa ylläpitää kieltä, kun noita mokiahan tulee eniten kuitenkin jutellessa ainakin mulle. 🙂

    1. Huh, meillä ei kuitenkaan onneksi oo kuin vaan kaksi kieltä käytössä. Korea ei oo mikään helppo kieli joten uskon että sen kanssa on varmasti kieli solmussa pahemman kerran aina sillon tällön! Ja itekin yritän lukea suomenkielisiä blogeja ja uutisia sen lisäksi että tekstailen kavereille suomeen suomeksi, jotta kieli pysyy käytössä. Suomenkielisiä sarjoja en juurikaan seuraa, paitsi salkkareita! Ne onneksi palas nyt kesätauolta 😀

Leave a Reply

Your email address will not be published.